Hamina-Virolahti -museotie, yksi Suomen parhaista mp-mutkateistä

Haminan ja Virojoen välinen maantie on osa Turusta Viipuriin johtanutta ns. Suurta rantatietä 1300-luvun lopulta. Museotie kulkee 35 kilometrin matkalla Virojoelta Klamilan kautta Haminaan ja matkan varrella on mahdollista tutustua mutkien lisäksi nähtävyyksiin, palveluihin ja tapahtumiin.

Tämä tiepätkä on Suuren Rantatien pisin museotieosuus. Tie myötäilee Suomenlahden rannikkoa. Sitä kulkiessa voi hyvin aistia menneen ajan matkustamisen hyviä puolia. Matka joutuu talolta talolle, halki peltojen, ja välillä tie kaartaa metsäisille ylämaille. Kesäisin järjestetään muun muassa toritapahtumia.

Matkalla sai aisita satojen vuosien takaista tunnelmaa! Kilometrejä Luumäen Pavunkylästä Miehikkälän ja Virolahden kautta Haminaan kertyi yhteensä 95! Mukavasti matka taittui kahdella moottoripyörällä. Kaiken kaikkiaan mukava ajokokemus!

Kesälaidun on parasta aikaa

Eilen moottoripyörät pääsivät Porvoosta Pavunkylään kesälaitumelle. Ajokeli oli mitä mahtavin, mutta rikkottiinhan samana päivänä kesän ensimmäinen helleraja - Lappeenrannassa mitattiin nimittäin peräti 26,2 astetta!

Matka taittui mukavsti kahdella moottoripyörällä Porvoosta vanhaa tietä pitkin Lovisaan ja sieltä Pyhtään kautta Kotkaan. 

Matkanvarrella oli sopivasti taukoja ja Kotkassa kuvattiin pienvenesataman majakka. 

Aika näyttää, koska pienoismalli nousee Kurvinjärven rantaan...

Kuvaustauon jäkeen matka jatkui Haminan kautta Luumäelle. Kilometrejä tälle reissulle kertyi noin 160.

Ja ensi viikonloppuna "kolmas pyörä" saapuu kesälaitumelle.

Pienet liikkeet

Yksinkertaiset, suurta tarkkaavaisuutta ja läsnäoloa vaativat pienet liikkeet ovat hyvää harjoitusta kaikentasoisille joogan harrastajille mutta erityisesti niille, jotka syystä tai toisesta eivät pysty tekemään kovin fyysistä harjoitusta. Näiden harjoitusten tavoitteena on saada energia liikkeelle kehossa, ravita niveliä ja jänteitä sekä rauhoittaa ja tasapoinottaa mieltä.

Näin aiheesta kerrottiin Ananda-lehdessä 1/2012.

Tässäpä esimerkiksi varpaiden avaus ja kipristys: Vie huomio varpaisiin. Sisäänhengityksellä avaa kaikki varpaat, uloshengityksellä kipristä. Istu asennossa muutaman sekunnin ajan. Pidä nilkat rentoina paikallaan ja liikuta ainoastaan varpaita. Toista kymmenen kertaa. Lepää.

Toisilta tämä liike vaatii suurta tarkkavaisuutta ja keskittymistä, toisilla tämä taito kulkee geeneissä. Varpaita voi kipristellä koska vaan ja missä vaan, vaikka moottoripyöräilessä, lasketellessa tai puukengillä kävellessä...

Käki kukkuu Luumäellä

Käki on lintu, joka tunnetaan erityisesti luonteenomaisesta ääntelystään: kukkumisesta eli kukunnasta. Käki elää kaikenlaisissa metsissä, suoalueilla ja rannoilla. Elinympäristöä tärkeämpää on kuitenkin isäntälinnun pesän löytäminen.

Käkeen liittyy myös monia uskomuksia. Jotkut laskevat, kuinka monta kertaa käki kukkuu. Määrän uskotaan tarkoittavan laskijan jöäljellä olevia elinvuosia...

Lääke kuumeeseen

Tavallisessa flunssassa kuume ei yleensä nouse kovin korkeaksi, mutta kuumeilu riippuu myös yksilöstä. Influenssassa kuume nousee usein todella korkeaksi, haitallisena pidetään yleisesti yli 39 asteen kuumetta. Parhaita kuumeenlaskutapoja ovat viileähkö huoneilma, kevyt vaatetus, lääkitys, lepo, kylmät kääreet sekä riittävä juominen.

Mutta moottoripyöräkuumekin voi nousta todella korkeaksi ja voi kestää jopa kuukausia, jos ei vuosia. Näin medän perheessä kävi. Kuume iski kesken viime kesän lomareissua Nordkapissa ja vasta nyt löytyi tähän kuumeeseen sopiva lääke - nimittäin uusi moottoripyörä.

Aurinkoista vappua!

Kun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, kevätpäiväntasauksen ja kesäpäiväseisauksen puoliväli osuu toukokuun alkuun. Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivät kevään alkamisen juhlaa huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen.

Suomessa tunnetaan vanhana kevään juhlana hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja.

Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi

Nykyaikainen vappu on leimallisesti kaupunkilainen karnevaalijuhla. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä.

Vapun kunniaksi viimeiset jäänrippeet lähtivät Kurvinjärvestä ja ”virallinen” uimakausi alkaa...