29 elokuuta 2016

Tammerkoski - yksi Suomen kansallismaisemista

Tammerkoski virtaa Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. Korkeusero järvien välillä on 18 metriä ja vesi virtaa koskessa etelään eli Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tampere on aikoinaan alkanut rakentua tämän kosken rannalle.
Tammerkosken rannoilla toimi 1800- ja 1900-luvuilla monia suuria teollisuusyrityksiä. Sen yläjuoksun länsi­rannalla oli Finlaysonin tehdasalue, itäpuolella Tampella.
Molempien teollinen toiminta lopetettiin 1990-luvulla, mutta suuri osa vanhoista tehdasrakennuksista on yhä jäljellä, nykyään suurelta osin toimisto­käytössä.
Satakunnansillan eteläpuolella kosken länsirannalla on entinen Frenckellin paperitehdas. Se perustettiin jo vuonna 1783 ja lopetti toimintansa vuonna 1928. Nykyään vanhassa tehdasrakennuksessa toimii toimistoja sekä teatteri. Nykyään kosken varrella toimii enää vain Takon kartonkitehdas.
Tammerkosken rannat ovat Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä.
Tammerkoski on yksi Suomen kansallismaisemista.

Heinälammin luontopolku

Heinälammin luontopolku Turkialla on perustettu vuonna 1998 säästömetsäksi jätetylle alueelle lonnontilalaisten Henälampien itärannalle.
Polku on vajaa kaksi kilometriä pitkä ja se on merkitty puihin maalatuilla sinisillä ja keltaisilla täplillä.
Tuulenkaatoja ei enää suositella poistettavaksi metsästä, vaan ne saavat lahota metsässä.
 Reitti kulkee vaihtelevassa maastossa kohti lammenrantaa.
Osa matkasta kuljetaan aivan rannan tuntumassa
 Heinälammit ovat rusekavetisiä, humuspitoisia ja happamoituneita lampia,
minkä vuoksi niistä puuttuvat uposkasvit.
Reitti nousee rannasta ylös kalliolle.
Reitillä on myös jyrkähköjä korkeuseroja.
 Ja viimeinen nousu "köysirataa" pitkin.
Ylhäältä sopii ihailla maisemia.
Mitä jyrkempi reuna, sitä parempaa... ainakin lapinkoirien mielestä.
Ollaan muuten aika korkealla.
Tämän jälkeen reitti vie kulkijat hetkeksi satumetsään.
Noustaan jälleen kerran kallion huipulle.
Polun loppupäässä, korkealla kalliolla, on laavu, tulistelupaikka ja puu-cee. 

Tiedätkö muuten, mikä ero on lenkkeilyllä ja retkeilyllä?
- No, lenkkeily muuttuu retkeilyksi kun otetaan eväät matkaan.
Heinälampien alueella kallioperän kivilaji on kaikkialla punaista rapakivigraniittia. Nimi rapakivi kuvaa rapakivigraniitin pintaosan taipumusta rapautua karkeaksi vuorisoraksi.
Rapakivigraniitteja esiintyy koko Kaakkois-Suomen alueella. Rakenteeltaan erilaisia rapakivityyppejä erotetaan kymmenkunta, lisäksi esiintyy kemiallisten koostumuserojen vuoksi erivärisiä muunnoksia. Heinälammilla on nähtävissä yleisintä rapakivityyppiä, viborgiittia.
Lavulta eteenpäin polku jatkuu kaksikaistaisena takaisin lähtöpaikalle. Ja hei, tänään oltiin ihan vaan lenkkeilemässä!

Marjastuskausi on nyt parhaimmillaan

Metsähallituksen tutkimuksen mukaan suomalaiset käyvät marjastamassa keskimäärin kahdesan kertaa vuodessa.
Marjastus on suosittu harrastus erityisesti mökkeilijöiden keskuudessa, tutkimus paljastaa.
Kuten muissakin harrastuksissa välineillä on väliä myös marjastuksessa.
Tällä Super Terenellä pääsee kätevästi vaikkapa puolaan... ja tavaraboxeihin mahtuu niin marjat kuin sienetkin.

23 elokuuta 2016

Koivarovan mylly


Rauhalan kylässä sijaitseva Koivarovan mylly on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen hirsinen, lauttakattoinen jalkamylly, jonka siipiratas pyörii myllyn alla
Mylly sijaitsee maailman pohjoisimmalla viljanviljelysalueella.

Ruoppaköngas


Ruoppaköngäs muodostuu luonnonkauniista kalliomuodostelmasta, kalliokivestä ja joenkönkäästä.
 Taukopaikka sijaitsee korkealla kalliolla.
Ruoppaköngäs on helppo retkikohde, lähelle pääsee autolla ja perille vie polku.
 Kohde sijaitsee noin 25 km Leviltä Muonioon päin Kulkujoessa parisataa metriä pikitiestä.